Autismin kirjoa hollywoodilaisittain

Ennen joulua sai ensi-iltansa elokuva The Accountant, joka kertoo kirjanpitäjästä, jolla on salaisuuksia ja erityisiä ominaisuuksia. Elokuva sinällään ei ansaitse suurta huomiota, vaikka se kaikessa epäuskottavuudessaan oli enimmäkseen viihdyttävä. Blogikirjoituksen arvoinen elokuva kuitenkin on, sillä Ben Affleckin esittämä kirjanpitäjä on taas yksi Hollywoodin viihdeteollisuuden luoma autisti. Kuuluisin Hollywood-elokuvien autisti lienee Dustin Hoffmanin Rainman, Sademies, ja kyseinen elokuva kokonaisuutena onkin parempi ja myös autismin kirjon esittäjänä uskottavampi kuin tämä Jason Bourne -tyyppinen seikkailuelokuva.


Mutta millainen on elokuvan autistinen kirjanpitäjä Christian Wolff?  Helsingin Sanomien kriitikko Pertti Avola totesi, Affleck pääroolissa on "näyttelijänä luonnostaan ilmeetön ja puiseva, joten tunteensa erilaisiin rituaaleihin purkavan autistin rooli istuu hänelle kuin se kuuluisa hansikas käteen". Itsekin ajattelin, että tämä roolihan sopii oivallisesti näin ilmeettömälle ja eleettömälle näyttelijälle kuin Affleck. Minulla ei ole kovin paljon kokemusta autismin kirjon erilaisista esiintymistä, ja vahvimmin olenkin luonut mielikuvia autisteista populäärikulttuurin kautta. Sademies teki vaikutuksen silloin kolmisenkymmentä vuotta sitten ja taisi olla niitä ensimmäisiä tilanteita, joissa törmäsin autismiin.


Niin Sademiehen Raymond kuin Accountantin Christian ovat siinä mielessä onnekkaita ja elokuvan sankareiksi kelpaavia autisteja, että heillä on myös erikoislahjakkuutta. Raymondilla on ilmiömäinen muisti, minkä ansiosta hän muistaa kaiken lukemansa nippelitiedon ja lisäksi hän on matemaattisesti lahjakas; samoin kirjanpitäjällä on neron laskutaito ja käsittämätön muisti. Kummallakaan miehellä lapsuus ei ollut helppoa, mikä varmasti pätee moneen reaalimaailmankin ihmiseen, jolla on joku autismin muoto. Kontaktit muihin ihmisiin ovat olemattomia, ja vanhempien mielestä sinnikkäästi yhteen asiaan kiinnittyminen on tietenkin raskasta. Jos lapsi ei leiki muiden lasten kanssa, ei siis hallitse sosiaalisia tilanteita, ja vaatii tiukkoja rutiineja, jotta arki jotenkin sujuisi, on helppo ymmärtää, ettei vanhempia kauheasti ilahduta se, että poika osaa rakentaa suuria palapelejä kuvapuoli alaspäin. Christianin äiti jättää perheensä, minkä jälkeen sotilasisä alkaa karaista kahta poikaansa. Sotilashenkinen koulutus tekee autistisesta lapsesta sinnikkään selviytyjäaikuisen, joka potkii tainnoksiin tielle asettuvat kriminaalit tai vääntää niskat ikäviltä ihmisiltä. Siinä sivussa sitten tekee ihan kunniallista työtä kirjanpitäjänä ja selvittää ovelia talousrikoksia, mutta kulkee itsekin lain harmaalla puolella ja ansaitsee miljoonia rahanpesulla.


Itse en ole (vielä...) sellainen asiantuntija, että osaisin poimia kaikki mahdolliset outoudet ja epäuskottavuudet elokuvan päähenkilön autismin ilmenemisestä. Näihin epäuskottavuuksiin on kuitenkin useampikin kirjoittaja puuttunut arvioinnissaan. Esimerkiksi Jari Tapani Peltonen sivaltaa aika armottomasti kritiikissään sanoessaan "Tappavan taskulaskimen on keinuttava ja pärisytettävä huulta pimeässä, jos meluisa maailma ahdistaa." Kyllä, kirjanpitäjällä on omat konstissa selviytyä elämän ahdistavuudesta. Sademiestä rauhoitti lukeminen, mutta "tappava taskulaskin" totutti itseään ympäröivästä maailmasta tuleviin ärsykkeisiin iltasella hämärässä makuuhuoneessa kuuntelemalla raskasta musiikkia volyyminamiska kaakossa strobovalon vilkkuessa. Rutiineista piti pitää kiinni: keittiössä ruokailuvälineitä oli minimaalisesti - taisi olla konmarittaja tämä herra - mutta miksipä sitä ruokailuvälineitä pääosin ulkona syövä sinkkuherra olisi enempää tarvinnutkaan. Etenkin kun minimalistinen koti toi hänen elämäänsä selvästi järjestystä ja rauhaa.


Epäilemättä elokuvan tekijät ovat jonkin verran tutustuneet autismin kirjoon ja poimineet sieltä ne viihde-elokuvaan parhaimmin sopivat ainekset. Mutta miten olisi elokuva autistista, jolla ei ole mitään erityislahjakkuuksia? Vaikea siitä perinteistä toimintaelokuvaa olisi saada, mutta hyvän draaman ainekset siinä kuitenkin olisi.